Elokuvamaailma sivujen perustajan kokemuksia kaitafilmien digitoimisesta vuodelta 2008

Innostuin digitoimaan vanhat Super 8 kaitafilmini Tammikuussa 2008. Kerron tässä omat kokemukseni tästä digiprojektista jos niistä olisi vaikka jotain hyötyä vastaavaa suunnitteleville. 

Olen kuvannut mykkäfilmini pääosin vuosina 1970 – 1987 joten filmimateriaalia oli kertynyt kymmeniä keloja isoja ja pieniä yhteensä useita tunteja. 
Filmien aiheet ovat varmasti tyypillisiä kaitakuvaajan aiheita kuten loma- ja perhekuvausta, moottoriurheilua, eläintarhaa, huvipuistoja, lentonäytöksiä, messuja jne. 
Filmit on kuvattu muistaakseni 18 fps nopeudella. 

Kuvauksen tasokaan ei ole mielestäni kaksinen, sellaista normaalia nuorukaisen räpellystä. Kamerana minulla on ollut Canon 518 sarjalainen peruskamera käsizoomilla, eli kuvausvälinekkään ei ole ollut huippuluokkaa. Suurin osa on leikkaamatonta rainaa. 
Toki minulla on Agfan yksinkertainen teippiliimauslaite vieläkin. Jo tämä sekametelimäärä josta tulee n. 10 tuntia sulki pois alan ammattilaisilta ostettavat digitointi palvelut. 

Kuitenkin filmit herättävät minulle ja perheelleni muistoja vuosikymmenien takaa. 
Olisi siis hienoa saada filmit talteen ja helpompaan katselumuotoon, eli DVD levyille editoituna teksteineen, vuosilukuineen ja ehkä pehmeempine siirtymineen jne. 

En vielä tiedä kuinka paljon filmin kokonaismäärä tulee editoinnissa lyhenemään, mutta mielestäni näin leikkaamattomasta aineistosta on turha maksaa parempien menetelmien digitointikustannuksia. 

Tutustuin ennen projektiin ryhtymistä kaikkiin kuvansiirtomenetelmiin sekä niiden hyviin ja huonoihin puoliin. 

Päädyin omien rainojen digitoinnissa tee-se-itse miehen menetelmään eli projektisointiin ns. valkokankaalle ja siitä digikameralle ihan jo testimielessä kun sitä menetelmää on mielestäni näin jälkikäteen jopa turhaan vähätelty. 

Koko siirtoprojektissa kului kaksi viikonloppua. Sen päälle tulee tietysti digitoinnin jälkihoito, eli kuvankäsittelyt Windows Movie Makerillä tai kehittyneemmillä ohjelmilla. 
Niihin en tässä yhteydessä puutu. 

Uutena -70 luvun alussa hankittu oma projektorini Eumig Mark 501 ei tähän digiprojektiin soveltunut, koska siinä ei ole mm. nopeuden säädön riittäviä vaihtoehtoja. 
Päädyin siis vuokraamaan paikallisesta valokuvausalan liikkeestä projektorin joka täytti nämä perus vaatimukset kuten 24 fps nopeusmahdollisuuden ja kuvaportinsulkimen säätämisen 2 asentoon. 

Ajallisesti projektoriin olisi riittänyt yksikin viikonloppu, mutta kokemattomana huomasin, että eka viikonloppu kannattaa uhrata harjoitteluun ja systeemien säätämiseen ja kokeiluun. Hyvin tehtyyn suunnitteluun kannattaa aina panostaa. 

Minun käyttämät välineet: 
Projektorina, Elmo ST 180 M 2-track, nopeuden säädöt 18 tai 24 fps, kuvaportinsuljin 1,2 ja 3 
Valkokangas, hopeakangas 
Digikamera, JVC GR-D23E perusdigikamera 
Kannettava tietokone, Acer Aspire 9305WSMi, 17 tuuman näyttö, Windows Vista home premium 
Ulkopuolinen kovalevy, Buffalo 360 

Toimenpiteitä tai asioita joita jouduin huomioimaan tai törmäsin ongelmatapauksissa: 
Kokeilin erilaisia valkokankaita, helmiäiskangas näytti jotenkin karkeammalta, päädyin hopeakankaaseen. Muuta valkoista pintaa tai paperia en kokeillut. 

Projektorin puhdistus, jouduin myös putsailemaan kuvaporttia useasti projektin aikana. 
Projektorin paikallaan pysymisen varmistaminen, jottaa kelaa vaihdettaessa ei suuntausasetukset muutu. Minä laitoin puurimat vinkoilla kiinni projektoritelineeseen projektorin ympärille. 

Filmien pölypuhdistus, puhdistus liinalla yritin putsata tarvittaessa. 

Minä sain digikameran automaattisäätö asetuksella parhaan kokonaistuloksen. 

Peitin kameran mikrofonin projektori surinan vuoksi vaikka siitä ei ole haittaa editoinnissa. 

Asensin kameran kolmijalkalka jalustaan mahdollisimman edulliseen asentoon kuvakulman suhteen. 

Koska minun kamerassani ei ollut kauko-ohjainta huomioin, että pääsen joustavasti REC/Pause napille. 

Kameran sijoittelussa otin myös huomioon, että kun joudun vaihtaman kasetin kameraan saan sen helposti pois jalustasta ja takaisin, jotta suuntausasetukset eivät muutu. 

Elmo projektorissa on aika monimutkainen filminsyöttö systeemi. Useasti kippurainen pikkukelafilmi sotkeutui alkusyötössä. Omassa Eumig Markissa ei koskaan. 

Projektorin nopeussäätö vipu 24 fps asentoon. Ei kannata edes kokeilla 18 fps nopeutta, kuva välkkyy todella häiritsevästi. 24 fps nopeus tekee liikkeistä hieman nopeampaa, mutta välkkymiseen verrattuna haitta on vähäinen. Kuvaportinsuljin asentoon 2. 

Kun kaitafilmi lähti pyörimään tarkensin sen mahdollisimman hyvin. Kelasin sitten uudestaan alkuun ja laitoin digikameran ensin nauhoittamaan ja sitten projektorin pyörimään. 

Kun filmi loppui pysäytin digikameran ja sitten projektorin. 

Sitten tietysti takaisinkelaus, kelan vaihto ja sama juttu uudella filmillä. 

Jos tuli joku ongelma jouduin uusimaan otoksen. 

Yksi tärkeimmistä säädöistä on se, että varmistaa kun zoomaa digikameran kuvaruudusta projektorin näyttämän kuvan oikean kokoiseksi kameran näyttöön. 
Digikameran näyttö voi valehdella niin, että vaikka projektorikuva näkyy näytöllä rajautuvan reunoihin. 
Todellisuudessa kun alat siirtämään digikuvaa kamerasta esim. tietokoneelle huomaat, että kuvaan on ilmestynyt musta krantu valkokankaalta esim. alas ja oikeaan reunaan. 
Eli kaikki työ menee helposti uusiksi. 
Ainakin minun digikamera kuvaa hieman suurempaa kuva-alaa mitä kameran näyttö näyttää. Säädä varmanpäälle ja varo koskemasta zoom nappulaan vahingossa kuvauksen aikana. 
Jos sinulla on mahdollisuus ottaa digitoinnin ajaksi isompi laajakuvanäyttö avuksi tämä helpottaa kuvan säätämistä oikean kokoiseksi. Kun olin tarpeeksi hakannut päätä seinään, kytkin kameran 17 tuuman läppäriin FireWirellä ja homma hoitui hyvin. 

Ei kannata välittää kaitafilmin vaihtamisesta johtuvista loppuhäntä tauoista, kun kaitafilmit on saatu digimuotoon ensin digikameran nauhalle ja sitten siirrettynä tietokoneelle siellä sen voi editoida sellaiseksi kun haluaa. 

Nyt minulla on kuvat tietysti arkistoitu kaitafilmeinä ja kameran ns. masterdiginauhoina. Eli vaikka tietokoneeni tilttaisi voin aina palata näihin arkistoformaatteihin. Tottakai tulevilla DVD levyillä on editoitu formaatti myös tallessa. 

Olen huomannut, että kannattaa investoida vähintään 100 euroa ulkopuoliseen kovalevyyn ja tallentaa sinne kaikki kotivideo tyyppinen aineisto. Siellä sitä voi tarvittaessa muokata ja tulostaa esim. DVD levyille. Tämäntyyppinen aineisto vie yllättävän paljon levytilaa esim.läppäristä jos se on päivittäin muussa käytössä. 


Kuvansiirron tulokset ja laatuarviointi 
Olen sitä mieltä kun ottaa huomioon alkuperäisen kaitafilmini laatunäkökohdat ja niiden esittämiseen liittyvät valmistelut. Sain mielestäni lähes samantasoisen digiversion syntymään kotikonstein. 

Värit ovat samantasoiset, ehkä Kodachromen värikylläinen filmi on muuttunut astetta kylmempään suuntaan. 

Tarkennukset toimivat ja henkilöt tulevat esiin kuten pitääkin. Välkkyminen on mielestäni olematonta tai erittäinvähäistä, liikkeen nopeus on normaalia hieman nopeampaa, mutta moottoriurheilu kuvauksissa otoksista tulee oikeastaan rajumman näköistä. 

Nopeasti liikkuvat kohteet kuten kilpa-autot tarkentuvat mielestäni riittävästi jne. 

Nyt kun pääsen vielä editointipuoleen, tekstittämään, tuomaan niihin ääntä uskon, että olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Jos tämä projekti herättää kiinnostusta sivuilla kävijöissä tulen kertomaan tulevaisuudessa jonkun sanan myös ko.aineiston editointi projektista. 



Kuvansiirron kustannukset 

Projektorin vuokra, kaksi viikonloppua yht. 40 euroa. 

Kaksitoista kappaletta mini DV 60/90 kamera nauhoja yht. 32 euroa. 

Kymmenen kappaletta DVD +R levyjä yht. 16 euroa. 

Muut tarvittavat asiat oli hankittu ennen projektiin ryhtymistä. 

Projektiin kohdistuneet ostot yht. 88 euroa. 

Saatiin n. 10 h (600 min) digitoitua kaitafilmiä. 

Harraste aikaa kului n. 40 tuntia (jos sille laskee arvoksi esim. 400 euroa) 

Projektin kustannukset yhteensä 488 euroa. 

Minuuttihinnaksi tulee n. 0,82 euroa. 

Minä en henkilökohtaisesti harrastuksen vaatimia tuntimääriä ole rahaksi koskaan muuttanut, mutta laskinpa nyt vaan jotta voidaan hieman verrata ostettuun samantasoiseen digipalveluun. 

Uskon, että edelläkerrotulla tavalla digitoinnin hinta-laatusuhde on kohdallaan. 


Tämä juttu voi tuntua monesta konkarista rautalankamallin vääntämiseltä, mutta tälläiset aloittelijat kuten minäkin voivat saada helpottavia vinkkejä omiin vastaaviin projekteihin. 

Odotan mielenkiinnolla muiden alan harrastajien kommentteja. 

Tarkennan myös omia kokemuksia jos projektini herättää kysymyksiä.